Keravan kaupunki

Kulttuuririkkaassa Keravan kaupungissa voit ihailla keskustan kävelykadun läheisyyteen sijoitetuista ulkotaideteoksista. Valkosipulikaupunki Keravalla järjestetään vuosittain myös Valkosipulifestivaalit.

Tietoa Keravan kaupungista

Perustettu	1970
Väestö	31 549 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	30,79 km2
Maapinta-ala	30,62 km2
Vesipinta-ala	0,17 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	1 025 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,00 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,80 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Rolf Paqvalin
Kotisivut	www.kerava.fi
Sähköposti	kerava@kerava.fi

Keravan sijainti

Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta

Keravan historia

Metsästystä Ancylusjärven rannalla

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Keravalle jääkauden loputtua noin yhdeksäntuhatta vuotta sitten. Suomusjärven kulttuurin kaudella ihmiset asuivat Itämerta edeltäneen Ancylusjärven rannalla, jotta pyynti olisi helpompaa. Alueelta löytyneistä palaneista luunsiruista ollaan saatu selville, mitä ihmiset tuolloin metsästivät. Saaliseläimiksi joutuivat useimmiten sudet, hauet, norpat ja majavat.

Norppa oli tärkein riistaeläin sillä siitä saatiin kaikkea mitä jokapäiväisessä elämässä tarvittiin: lihaa, traania lamppuihin ja nahkoja. Koiraa käytettiin metsätysapuna ja vetoeläimenä. Maanviljelys oli tuolloin vielä tuntematon asia eikä saviastoitakaan osattu valmistaa. Asumuksina käytettiin kevytrakenteisia tuohella tai nahoilla katettuja kotia.

Kivikaudelta teollisuuteen

Kivikaudella eläneet ihmiset muuttivat jatkuvasti asuinpaikaansa saaliseläimien mukana ja Keravakin pysyi eräalueena aina keskiajalle asti. 1500-luvulla Keravalla asui eräiden arvioiden mukaan vain n. 160 henkeä. Pitkän eräkauden jälkeen Kerava oli selkeästi maalaisyhteisö ja 1800-luvun puolessa välissä siellä asui noin 450 asukasta.

Rautatien rakentaminen Helsingin ja Hämeenlinnan välille alkoi vuonna 1862. Rautatien myötä kaupunkiin ilmestyi myös tehtaita, joista ensimmäisinä tiilitehtaat sekä sementtitehdas. Keravan merkitys risteysasemana korostui, kun Porvoon yksityinen rautatie valmistui 1874 ja Hyrylään perustettiin venäläinen varuskunta. Vuonna 1880 Keravalla aloittivat toimintansa myös Kaakelitehdas ja Rakettitehdas. Tuolloin Keravalla asui jo 649 asukasta.

Osasta Sipoota Keravan kaupungiksi

Keskiajalla Kerava kuului hallinnollisesti Sipooseen. Tuusulan seurakunnan perustamisen aikoihin vuonna 1640-luvulla, Kerava siirtyi osaksi Tuusulaa. Keravasta tuli kauppala vuonna 1924 ja silloin asukkaita oli jo 3083 asukasta. Kaupungiksi Kerava muuttui vuonna 1970, jolloin myös nykyaikainen kaupunkikuva kävelykatuineen ja puistoineen alkoi kehittymään. Keravalla 1970-luvulla pidetyt asuntomessut tekivät kaupunkia tunnetuksi ja väkiluku kaksinkertaistuikin tuona aikana.

Nykyään Keravalla asuu noin 32 000 asukasta. Hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja muualle Suomeen mahdollistavat asumisen kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta samalla lähellä luontoa. Keravalla on valtakunnan parhaimpiin lukeutuvat pyöräily- ja kävelyreitit sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja vireä kulttuuritarjonta.